Raimo Nordman

Metsontie 20, 32210 LOIMAA kk
Puhelin: 050 521 0560, (02) 762 7136

Kuukausikuvat 2011

Oma valintani kuukauden kuvaksi. Kuva on kuvattu julkaisukuukautensa aikana.

Kansallispyhättömme - Turun Tuomiokirkko
Joulukuu 2011
Yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä vuosista ja myös joulukuista on takana. Vuoden 2011 tammikuussa oli kuva Turusta, kun Turusta tuli Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Tallinnan kanssa. Kulttuuripääkaupunkivuosi on nyt takana, mutta tässä vielä Tuomiokirkko kuvattuna jouluaattona joulurauhan julistamisen jälkeen. Ruoho on aivan vihreää vielä kirkon vieressä olevalla nurmikolla.
Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille sivuillani vierailleille, toivotan samalla onnea ja menestystä vuodelle 2012.

Portti menneisyyteen
Marraskuu 2011 Minun Loimaani -sarja
Portti, joka johtaa Loimijoen töyräällä olleen entisen Loimaan kirkon kirkkomaalle, edusta monessa mielessä mennyttä aikaa. Entinen kirkkomaa, jolla vain kirkon paikka on merkittynä, kirkko kerrotaan siirretyn uittamalla Loimijokea pitkin alajuoksulle Alastaron kirkoksi. Kirkon ympärillä on ollut hautoja ja löytyy hautakiviä vieläkin, kirkkomaalla on myös vuoden 1918 itsenäistymistaistelun punaisten muistomerkki. Paljon on liittymiä menneeseen, jota myös risti sinänsä edustaa hyvin vanhana symbolina.

Ylivirtausta
Lokakuu 2011 Minun Loimaani -sarja
Oli kaunis aurinkoinen aamu 14.10.2011. Lähdin Krekilän myllylle katsomaan miltä koski ja tienoo näyttävät. Kuvasin koskea ja vanhaa risuaitaa. Risuaitakuvakin olisi ollut sopiva kuukausikuvaksi, mutta valitsin nyt kuitenkin itse kosken, kun talvella Sarka-museon risuaita jo oli kuukausikuvana. Koskesta virtasi märän syksyn seurauksena runsaasti vettä kohti Niinijoen alajuoksua. Niinijoki laskee Loimijokeen Alastaron Niinijokisuussa.

Pikari luonnossa - Jänönmustesieni (Coprinopsis lagopus)
Syyskuu 2011
Pihanurmikolle alkoi jo elokuussa työntää sieniä, joita jo silloinkin kuvasin. Sienet olivat aamulla nurmikolla ja iltapäivällä ne alkoivat olla jo täysin ränsistyneitä ja kasaan painuneita. Vasta syyskuun alussa huomasin, että jo illalla sienet olivat pieninä sormenpäinä työtymässä esiin nurmikosta ja yön aikana lakki aukesi ja oli aluksi tasainen asetti ja lopulta ennen kuihtumistaan pikariksi kääntynyt. Elo syyskuun vaihteessa niiden kasvu ja myös tuho olivat runsaimmillaan, mutta syyskuun lopulla niitä on tullut jo hyvin harvakseen. Niin, mustesieneksi tämän tunnistin ja todennäköisesti tarkemmin vielä Jänönmustesieni. Mikroskooppia en ole tunnistuksessa tosin apuna käyttänyt, mahtaisiko se paljon tunnistusta helpottaakaan omalla kohdallani.

Utelias keikistelijä - Punarinta Erithacus rubecula.
Elokuu 2011
Lintulaudan alle kasvoi tässä kesän mittaan mahtava isotakiainen, jota menin kuvaamaan. Siinä kameraa asetellessa tulikin takiaisen alalehden varrelle punarinta toimiani tarkkailemaan - keväinen poikanen. Siinä hän keikisteli ja välillä pyrähti pois ja tuli taas takaisin. Aika hämärä paikka oli, kun viereinen ruusupensas vielä kovasti varjosti, ja kamerassa oli 105 millinen putki, joten ei voinut kovin isolla aukolla kuvia ottaa, että syväterävyyttäkin siinä vielä olisi. Näin tuli lintu kuitenkin kuvatuksi ja pääsi nyt keikistelemään kuukausikuvassani. Liekkö sama lintu, joka vielä myöhemmin mustaherukoita poimiessamme tuli pensaissa meitä katsomaan ja joskus kasvimaallekin. Nyt elokuun lopulla ei lintua ole enää näkynyt, taisi ymmärtää lähtä muuttomatkalle.

Kohti Pallasta
Heinäkuu 2011
Vuosi sitten alkanut innostus vaellukseen sai taas täyttymyksensä, kun heinäkuun alussa pääsimme vaeltamaan Hetta-Pallas -reitin. Upea reissu - ei voi muuta sanoa. Paljon nähtiin uusia, itselle ennen tunnistamattomia kasveja. Eläimistä tunturikihu tuli tutuksi samoin sopulit, myös useita riekkoperheitä ja kiirunoita tavattiin. Poroja näimme, kun poromiehet laskivat ne aitauksesta, jossa ne olivat olleet vasojen merkitsemistä varten ja Pallas Hotellin edessä näimme upean näytöksen lapinkoiran ja porojen yhteistyöstä. Upea kokemus oli myös pulahtaa lumisen kurun viileänraikkaaseen veteen päivän kuumana hetkenä. Nuo valkoiset täplät tuolla tunturin kupeissa ovat lumenviipymälaikkuja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi sopulien lisääntymiselle. Suosittelen harrastukseksi vaellusta!

Tulta vaiko tappuraa! (Tarhakylmänkukka Pulsatilla vulgaris)
Kesäkuu 2011
Kylmänkukka, tässä tapauksessa oman pihan tarhakylmänkukka Pulsatilla vulgaris, on varsin kaunis kukkiessaan, mutta erittäin kaunis se on myös kukintansa lopetettuaan. Kylmänkukan leiskuvat lonkerot valitsin nyt tämän kesäkuun kuukausikuvaksi. Kuva on otettu aamuauringossa 10.6.2011.

Rutontorjuntaan ruttojuurta
Toukokuu - May 2011
Pyöräreissullamme havaitsimme huhtikuun lopulla kohtalaisen laajan ruttojuurikasvuston Metsämaalla. Toukokuun 5. päivänä kävin kasvustoa kuvaamassa ja tässä on nyt yksi otos useiden kuvien joukosta toukokuun kuukausikuvana. Tarkemmin Etelänruttojuuri (Petasites hybridus), joka kuvassa on, on yleensä koristekasvina viljelty ja siitä villiintynyt. Siitä emikasvin löytyminen on hyvin harvinaista ja noin pikaisesti tarkastellen näytti siltä, että tässäkään esiintymässä ei emikasveja esiintynyt. Ruttojuuri leviää pääasiassa kasvullisesti. Se on yksi puutarhojen vihattu laji, jonka hävittäminen on hyvin vaikeaa, mutta taas toisaalta se on hyvä mesikasvi kevään ensimmäisille perhosille ja ruttojuuriyökkönen Hydraecia petasitis on myös täysin riippuvainen ruttojuurikasvustojen esiintymisestä. Mahtaakohan kasvista olla hyötyä rutontorjunnassakaan, kun on hiukan myrkyllinen ja sisältänee syöpää aiheuttavia yhdisteitä.

Hiihtäjän mielimaisemassa
Huhtikuu 2011
Hiihtoviikko Lapissa Ylläksen lumilla on takanapäin, olimme siellä viikon 16. Lumet olivat vähissä ja korkeat iltapäivälämpötilat sulattivat jäljellä oleviä vähiä lumia melkoisella vauhdilla. Kuukausikuvana on nyt poikkeuksellisesti Nokian kännykällä Kesängin rinteestä ottamani kuva Kellostapulista, Yllläksestä ja Keskisestä laesta. Yhtenä iltana kipusin tämän raskaan nousun luistelusuksilla, mutta en kuitenkaan luistellen, kun latukone oli juuri mennyt ja olisin jättänyt luistelu-uraan syvät, yön aikana jäätyvät urat, joten kapusin luistelusuksilla perinteisesti lykkien rankan nousun. Järkkärin lisäksi oli jalustakin mukana (vielä lainajalusta, mutta ennen matkaamme ilmoitettiin, että jalustani olisi noudettavissa. En kuitenkaan ehtinyt sitä noutamaan.) Kun aloin kuvata, ihmettelin ensiksi, miksi kamera ei tarkenna. Otin kolme kuvaa käsitarkennuksella ennen kuin huomasin, että kameran akku on tyhjä. En saanut vielä sitä kuvaa, jonka olisin voinut laittaa kuukausikuvaksi, joten piti tyytyä tähän seuraavana aamuna ottamaani kännykkäkuvaan. Otin kuvan noustessamme edellisen illan turhan nousun jälkeisenä aamuna 7 aikaan ylös samaa rinnettä luistavassa yöpakkasen kovettamassa kelissä. Toisetkaan hiihtäjät eivät olleet illan aikana latua syvillä urilla pilanneet, mutta porot sitäkin perusteellisemmin.

Kauraa sataa - kukkula kasvaa
Maaliskuu 2011
Kuva on otettu, kun kauraa tuli lajittelijasta pienenä norona ilman halki lentäen kasvattaen alla olevaa kaurakukkulaa Sastamalassa Junttilan pakkaamolla 9.3.2011. Isännnältä ei tullut kysytyksi, että mitä lajitetta tämä oli, oli kuitenkin puhdasta kauraa, mutta ei välttämättä sertifioituna siemenenä säkkiin menevää tavaraa vaan kooltaan sitä pienempää.
Vähiin jäi kuvaaminen maaliskuussakin, kun kameran jalkaan ei ole vieläkään tullut varaosaa, alkaa jo tuntua todella turhauttavalta. Viimeksi asiaa selvittäessäni maaliskuun puolenvälin aikoihin, sanottiin varaosan tulon kestävän vielä puolentoista viikkoa, nyt siitä on mennyt reilut kaksi viikkoa.

Aita muistona menneistä
Helmikuu 2011 Minun Loimaani -sarja
Taas on saatu kokea oikeata kunnon talvea tuiskuineen ja pakkasineen. Helmikuussa valokuvaaminen jäi kuitenkin vähiin vaikka upeita kelejä siihen olisi ollut. Valinta kuukausikuvaksi on otettu 13.2.1011 Maatalousmuseo Saran vieressä olevasta riukuaidasta. Tässä vielä tpahtui sellainen, että kameraa jalustan kanssa pystyyn asettaessani, katkesi jalustasta yksi jalka tyvestä poikki. Jalusta oli vain noin vuoden ikäinen hiilikuitujalusta. Hiilikuitu ei pettänyt vaan valu, johon kaikki jalat yhdistyvät. Ilmeisesti jalusta korjataan takuuna, mutta aikaa on kulunut sitä odotellessa jo reilu pari viikkoa eikä vielä ole tullut valmista. Pakkasta kuvaa ottaessani oli noin -20 astetta C.